Onnellisuus

Lämmin vesi kohtaa hiukseni ja valuu pitkin ihoani. Huuhdon naamaani vettä vasten ja ajatukset valtaavat pääkoppani. Mietin, että nyt on hyvä olla. Energisoiva shampoo antaa energiaa, tai sitten tämä kaikki on vain illuusiota. Jos on, nautin siitä illuusiosta.

Usein vain murto-osa noista universaaleista ajatuksista suihkussa tai kävellessä jää mieleen, mutta nyt päätin kirjoittaa asioista, joista minä nautin. Kirjoittaminen on yksi niistä. Kunpa jäisi aikaa enemmän kirjoittamiseen, sillä nautin siitä, että pääsen tuomaan ajatuksiani tekstiksi. Jotkut ovat sanoneet, että osaan kirjoittaa. Siitä minä en tiedä, mutta nautin kirjoittamisesta ja se on minulle tärkeintä.

On myös paljon muita asioita, joista nautin ja etenkin viime vuosina olen keskittynyt vain niihin. Olen eräänlainen hedonisti ja eskapisti ja mielestäni jokaisen pitäisi olla. Jokaisessa päivässä täytyy olla jotain hyvää. Se ei aina ole mahdollista, mutta se on enemmänkin poikkeus kuin sääntö. Olen sen verran pitkään elänyt niin, että en ole löytänyt mistään mitään hyvää, että haluan nykyään keskittyä etsimään hyvää. Ja nyt kun mietin, nykypäivän minällä on ihan älyttömästi hyvää. Yllättäen menee oikeastaan ”ihan hyvin”.

Oluesta on tullut minun juttuni. Tiedän, että konservatiivisuvussamme se on tietynlainen pahe tai tabu, mutta jätettyäni aikoinaan väkevät, tästä viljaisesta tuotteesta on tullut sellainen asia, jota en pelkästään juo, vaan voin myös arvostaa. Se on ruokaisa juoma, mutta myös nautintoaine ja toisinaan myös rentouttava päihde, johon uppoutuu.

Suorittaminen on minulla verissä ja en ehkä ole aiemmin yhtä hyvin oivaltanut asiaa kuin nykyään, mutta tulee hyvä fiilis kun saa asioita aikaan. Laitan kaikki mitä keksin todolistaan ja nautin, kun saan asioita pois päiväjärjestyksestä. Vielä parempaa, kun kuulee tehdyistä asioista kehuja.

Leffat. Ai että toimii, vaikka joka päivä. Ihan sama mitä, kunhan edes etäisesti kiinnostaa. Elokuvien kautta pääsee oikeasti pistämään aivot narikkaan. Harvemmin katsellessa ajattelee mitään muuta kuin pyörivää elokuvaa. Leffa toimii aina, kirjoja kun ei jostain kumman syystä tule enää luettua.

Kun lasten kanssa telmii, unohtuu kaikki muu. Pidän ylipäätään asioista, jolloin voin vain keskittyä siihen mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä ja unohtaa kaiken muun. Päässäni on yleensä aivan liikaa dataa ja olen kehittänyt asioita koko ajan siihen suuntaan, että voin miettiä yhä vähemmän ja vähemmän. Ylimiettimisen riski on koko ajan läsnä ja koitan välttää sitä kaikin keinoin kuin on mahdollista.

Vanhempieni lisäksi on tasan yksi ihminen, joka tuntee minut paremmin kuin kukaan muu ja se on vaimoni. Kun arkinen hässäkkä unohdetaan ja pääsemme olemaan kahden, kaikki muu unohtuu hetkeksi.

Töissä parasta on se, että saa tehdä sitä mitä rakastaa. Olen äärimmäisen onnekas, kun harrastuksestani on tullut työni. Saan leivän pöytään koodaamalla nettisivuja. En olisi koskaan uskonut että pystyisin omalla työlläni elättämään itseni. Työkaverit ja heidän tulehtunut huumorinsa on työn ohella parasta mitä voi olla.

Rollemaa on kautta aikojen ollut paikka, jonne vuodatan ja avaudun, mutta tällä kertaa halusin avautua asioista, jotka tekevät minut onnelliseksi. Tekee hyvää välillä keskittyä hyviin asioihin, sillä maailmassa on liikaa kriittisyyttä ja negatiivisuutta, jolla on tietysti myös paikkansa.

Oli tämä sitä kuuluisaa onnellisuutta tai ei, mutta juuri nyt tuntuu hyvältä. Tällä hetkellä on menossa pisin ”hyvä kausi” kymmeneen vuoteen. Se on jotain se.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää