Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 5.3.2011, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 13 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 23-vuotias.

Seitsemän vuotta avioeron jälkeen itsesäälissä rypenyt John tapaa yllättäen elämänsä naisen. Sitten hän tapaa hänen parikymppisen kotona asuvan poikansa, joka pistää kapuloita rattaisiin…

Cyrus on kokonaisuutena ihan hyvä elokuva, ainakin näyttelyn ja lopputuloksen puolesta. Juonessa kaikki ei vain jotenkin uponnut juuri minuun. Leffa pisti jatkuvasti pohtimaan, että sen takana on jotain suurempaa. Epäilin koko ajan jotain ihan muuta ja petyin sitten kun epäilyni eivät osuneetkaan oikeaan. Toisaalta, tämä kertoo vain siitä että elokuva oli hyvin rakennettu.

Jonah Hill on hauska näyttelijä, mutta tässä elokuvassa hänen roolinsa oli enemmän sidottu leffan draamaosuuteen. Leffa oli hauska, mutta ei niin hauska. John C. Reilly on myös loistava näyttelijä ja pidin hänen suorituksestaan tässäkin elokuvassa. En vain jotenkin saanut elokuvasta kaikkea irti, johtuen ehkä myös leffan erittäin epärealistisesta ja ehkä myös epätodellisesta asetelmasta. Loppukin jäi jotenkin kesken. Katsottava pläjäys, mutta olisin voinut jättää väliinkin. Lauantai-illan ratoksi ei kuitenkaan hassumpaa viihdettä…

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!