Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 25.12.2008, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 16 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 20-vuotias.

Lester Burnham on keski-iän kriisistä kärsivä masentunut perheenisä, jonka avioliitto ja perhe-elämä tuntuu menevän päin helvettiä. Burnhamin perheen tyttö on murrosiässään uhmakas, mutta tuntuu vihaavan vanhempiaan enemmän kuin tavallisessa perheessä, eritoten isäänsä. Naapuriin muuttaa perhe jonka homofobikko-patrioottiisä hakkaa omituista poikaansa joka kuvaa päivät pitkät videokamerallaan kaikkea mikä liikkuu – tai ei liiku. Asiat ajautuvat kaaokseen, kuin pieni lumipallo joka kasvaessaan muuttuu jättimäiseksi…

Hyvää draamaa. Juoni oli kiinnostava. Elokuva oli hieman kärjistetty kuvaus keski-iän kriisistä, siitä kun mies havahtuu miettimään mitä on saavuttanut elämässään – vai onko mitään. Siitä kun pysähtyneen tilan jälkeen havahtuu tekemään kerrankin sitä mistä itselle tulee hyvä mieli, ja lakkaa miellyttämästä muita. Kevin Spacey on elokuvassa loistava hieman ”vähemmän fiksussa” roolissaan.

  • Katsottu ja arvioitu : 25.12.2008 Arvion kirjoitti Roni Laukkarinen@rolle
  • Genret:

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!