Isä on tärkeä

Päiväsaika meni pitkälti nukkuessa, apinatytön kanssa leikkiessä ja häntä vahtiessa ja elokuvaa katsellessa, joten isänpäivän kuulumiset jäivät tällä kertaa todellakin viime tippaan. Tätä kirjoitusta julkaistaessa päivä on jo vaihtunut, mutta eipähän tuo haittaa. Ehdin tekemään omia lempiasioita yleensä juuri öisin… hail vampirism.

Isään ja isyyteen liittyviä juttuja olenkin kirjoitellut jo melko paljon aiemminkin, mutta isänpäivänä on tapana muistaa omia isiä ja pappoja, nauttia isänä olemisesta ja osoittaa jollakin tavalla miten tärkeä isä on. Itse soitin omalle isälleni, vaikka puhuin hänen kanssaan eilenkin. Myös soittaminenkin jäi hieman viime tippaan päivän venymisen takia.

Minä ja Lotta. Elokuulta 2010.

Minulle tämä on toinen isänpäivä. Sain nukkua pitkään ja päivällä vaimo kävi huoltoasemalla ostamassa vähän herkkuja ja ruokaa isänpäivää varten. Lotan mentyä nukkumaan nautin pullakahvit.

Isänpäivän pullakahvit

Melko arkista siis. En ole hyvä aamuissa, joten minua ei pahemmin haitannut vaikka en saanut aamupalaa sänkyyn. Ei ole oikein mun juttu. Viime vuonna sain Lotalta perhekerhossa tehdyn paidan, jossa on söpöt pienet varpaanjäljet. Muistaakseni sain jotain muutakin söpöä pientä. Mutta kaikista tärkeintä on yhdessäolo ja tietenkin rakkaus.

Elokuussa 2010 otettu kuva. Kuvakollaasista kiitos vaimolle.

Olen iloinen myös siitä että suhde omaan isääni on nykyään niin hyvä. Pystytään juttelemaan syvällisistäkin asioista, eli oikeastaan kaikesta, mitä en joskus aiemmin pitänyt edes mahdollisena. Luulin myös joskus aiemmin isäsuhteeni rakoillessa että minulla ei ole tietokoneiden lisäksi hänen kanssaan mitään yhteistä. Viimeistään viime vuosien aikana luulo on kuitenkin osoittautunut täysin vääräksi huomatessani että mielipiteet menevät poikkeuksetta yksiin joka asiassa.

Tietenkään kaikissa asioissa en ole isäni kaltainen. Kuuntelen esimerkiksi ihan erilaista musiikkia. Ihan pieniä poikkeuksia lukuunottamatta perusluonteeltamme, ajatusmaailmaltamme ja mieltymyksiltämme olemme kuitenkin yllättävän samanlaisia.

Toivottavasti iskä et nyt pahastu kun julkaisen tässä muutaman kuvan, mutta minusta nämä kuvat ovat hyviä. Löysin aika vähän vanhoja kuvia, joissa olemme molemmat samassa kuvassa.

Minä ja iskä vuonna 1989 (valokuvan taakse oli merkitty vuosiluku).

En ollut ensin varma olenko ylläolevassa kuvassa, mutta sitten huomasin taakse kirjoitetun vuosimerkinnän ”-89”. Minä olen kuvassa noin vuoden vanha. Siskoni Meri hän ei ole koska hän olisi kuvassa 2-vuotias ja Niko ja Urho eivät tuolloin olleet vielä syntyneet. Hiukseni olivat myös vauvana todella tummat ja kuvassa päällä on poikamaisen siniset vaatteet.

Vaikka iskällä ja minulla on ollut tavallaan huonoja hetkiä, puhumattomuutta ja muuta sen sellaista, en muistele enkä oikeastaan muistakaan niitä. Isäni tuppaa nyt varsinkin ensimmäisen avioliittonsa kariutumisen jälkeen muistelemaan niistä ajoista vain virheitään temperamenttisuuttaan…

Vaikka herkkänä poikana pelkäsinkin pienempänä isän temperamenttista luonnetta, iskä on aina ollut turvallinen, rakas, huolehtiva, raitis ja varma. Iskä on aina ollut hyvä isä.

Minä olen tuo oranssipaitainen sohvan päällä.

-Isälle-

Kanssani kuljit,
kädestäni kiinni pidit.
Kanssani katselit
ihmeitä maailman ja
minulle niitä selitit.
Lohdutit surussani
ja hiuksiani silitit.
Kuljit kanssani,
matkan lapsuudesta aikuisuuteen.
Välillä minut syliisi suljit.
KIITOS isäni, että saan olla kanssasi!

Minä ja isä vuonna 1988. Olin syntyessäni aika pulska.

Iskä, olet tärkeä ja rakastan sinua. Muistapa se. Tämä kirjoitus toimikoon myös isänpäiväkorttina muillekin isille, mutta erityisesti omalle iskälleni. Pari tuntia myöhästyneet isänpäivän onnittelut kaikille onnellisille isille!

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää