Ajankohtainen kakkonen: Miten sosiaalinen media muuttaa maailmaa?

Ajankohtainen kakkonen tuli ummikkojenkin tietoisuuteen Homoillan myötä. Myöhään tiistai-iltana nähtiin jälleen A2ilta teemalla ”Netti-ilta”, jonka keskeisimpiä kysymyksiä olivat mm. ”Miten sosiaalinen media muuttaa maailmaa?”. Itse laitoin ohjelman korvan taakse jo aamulla lukiessani tulevasta jo Tero Lehdon kirjoittamasta Tietokone-nettilehden artikkelista.

Ohjelmassa käytettiin termejä ”nettinatiivi” ja ”nettituristi”, jotka ovat molemmat minulle uusia ja hieman kummallisia nimityksiä. Itse olisin tämän termistön mukaan ilmeisesti nettinatiivi Paradise Oskarin tapaan, sillä tietokoneet ja Internet ovat olleet minulle läheinen ja todellinen asia jotakuinkin koko elämäni ajan.

Keskustelemassa oli ainakin

• Tanja Ikkanen
• Jussi Lähde, verkkoaktivisti
• Alex Nieminen
• Taneli Heikka
• Roman Schatz, kirjailija
• Jaakko Lyytinen, Helsingin Sanomat
• Mikko Hyppönen
• Axel Ehnström / Paradise Oskar
• Hanna Forsström, Euro RSGG
• Tuulikki Ukkola, kokoomuspoliitikko
• Elina Karjalainen, opiskelija, joka kritisoi työnantajaansa Facebookissa aiheellisesti ja joutui käräjille
• Matias Turkkila, Hommaforumin ylläpitäjä
• Mikael Storsjö, EFF
• Kimmo Pietiläinen, kirjailija
• Veronika Honkasalo, nuoriso- ja maahanmuuttotutkija
• Niina Lappalainen, kulttuuritutkija
• Veera Juvonen, Green Peace

En oikeastaan ymmärrä millä perusteeella studiovieraat valittiin. Esimerkkeinä poliittinen vaikuttaja, kansanedustaja, parlamentaarikko Tuulikki Ukkola tai saksalaissuomalainen kirjailija Roman Schatz, jotka eivät selvästikään tiedä tuon taivaallista sosiaalisesta mediasta tai edes Internetistä. Kommentit olivat lähinnä huvittavaa kuultavaa. En myöskään ymmärrä mitä Hommafoorumin Matias Turkkila teki ohjelmassa, foorumi kun ei välttämättä ole kovin keskeinen osa sosiaalista mediaa. Hän sai vain keskustelun rönsyilemään sivuraiteille jo odotettuun aiheeseen rasismi, joskin liittyen hieman Internetin vihakirjoitteluun.

Niin moni nettiä käyttävä ei oikein ymmärrä Internetistä edes perusasioita ja kontrasti vain kasvoi seuratessa niitä hölmömpiä kommentteja. Jotenkin valtavirralta menee ohi se, että Internetiä ja sosiaalista mediaa voi käyttää täysin järkevästi. Eivät kaikki netinkäyttäjät ole Facebook-riippuvaisia tai elämättömiä näppylänaamoja, jotka eivät koskaan tapaa kavereitaan tosielämässä. Sosiaalinen media ei ole myöskään Facebook, vaan todella laaja joukko erilaisia verkkopalveluita ja -välineitä.

Sosiaalinen media ja sen merkitys Internetissä

Sosiaalinen media on vain väline, kuten keskustelussakin joku mainitsi. Se on massiivinen väline, mutta väline. Se on ehkä uusi ja erilainen tapa kommunikoida, mutta käyttäytymissäännöt eivät loppujen lopuksi paljon poikkea tosielämästä. Jokainen päättää minkälaisia tilapäivityksiä suoltaa ulos. Vaikuttaminen ja kommunikointi on toki erilaista, mutta mielestäni hyvällä tavalla. Viestit ja signaalit tulevat eri tavalla huomioiduksi kuin tosielämässä. Täytyy aina pitää mielessä että ihminen unohtaa, Internet muistaa. Nettikeskustelut jäävät nettiin, ulkona tosielämässä puheet jäävät vain kanssakeskustelijoiden muistiin, jos sinnekään kovin pitkäksi aikaa.

”Kivaa olla yksin yhdessä” oli hauska katsojan lähettämä kommentti. Näinkin homma voi olla, jos on oikeasti syrjäytynyt. Sosiaalista mediaa ja Internetiä voi kuitenkin edelleen käyttää tosielämän rinnalla, ne eivät sulje toisiaan pois. Voi olla menestynyt ja haluttu samaan aikaan sekä netissä, että tosielämässä.

Työ ja vapaa-aika sosiaalisessa mediassa

Yksi illan puhutuista aiheesta oli työ- ja vapaa-ajan identiteetin erottaminen tai sulauttaminen sosiaalisessa mediassa. Monet varsinkin Twitterissä pitävät puhtaasti ammatillista profiilia, jonne eivät yksityiselämän häröyksiä päästele. Tämä riippuu usein ammatista. Jos tekee töitä Internetin ulkopuolella voi oma imago olla tärkeämpi myös netissä. Jos tekee töitä netissä ja varsinkin sosiaalisessa mediassa, usein on jopa suotavaa tuoda omaa persoonaa esille.

Itse web-koodarina olen netissä oma itseni, työminäni kun menee aikalailla yksiin vapaa-ajan minäni kanssa. Sieltä saattaa jopa työnantaja bongata välillä jotain arveluttavaakin, jos vaikka kerron vähän asiattomampiakin juttuja juodessani saunaolutta joku perjantai tai jossakin muussaa tilanteessa, vapaa-ajalla tai lomalla.

Mutta web-suunnittelijan ei periaatteessa tarvitse pitää kummoisempaa imagoa yllä, kunhan ei mustamaalaa tai loukkaa yritystä. Näin ollen voin olla sosiaalisessa mediassa täysin oma itseni, päivitän sitä tilaa sitten työajalla tai en. Jos saisin potkut jostakin irrallisesta tweetistä tai Facebook-tilapäivityksestä, joka ei liity firmaan tai töihin mitenkään, maailmankirjat olisivat sekaisin ja ihmettelisin kyllä suuresti. Voisin nostaa jopa metelin

Työpaikka Internetissä ei ole enää tavaton, sillä työmarkkinat ovat todellakin digitalisoitumassa, jos ei työpaikkojen osalta niin ainakin markkinoinnin osalta. Yhä useampi yritys siirtyy tehokkaaseen markkinointiin Internetissä. On myös hauskaa että on olemassa jo paljon yrityksiä, jotka keskittyvät myymään muille yrityksille konsultointia nettimarkkinointiin. Teen Internet-sivuja elääkseni, kehitän sosiaalisen median verkkopalvelua. Työpaikkani on siis jo valmiiksi netissä ja sosiaalisessa mediassa, joten netti on töissä välttämätön. Sosiaalinen media on lisuke. Jos Internetiä tai sosiaalista mediaa ei olisi, en olisi näissä hommissa ja koko firmaa ei olisi olemassa. Siksi en näe mitään mahdollista syytä Facebook-potkuille. Ellen sitten tosissaan haukkuisi työnantajaani tai firmaani, mutta miksi tekisin niin?

Tietenkin aina välillä miettii haluaako jakaa koko elämäänsä kaikkien kanssa, mutta edelleen vastuu on aina itsellä. Kukaan ei pakota painamaan sitä enteriä, klikkaamaan sitä Lähetä-nappulaa tai lähettämään kuvaa älypuhelimesta. Jokainen valitsee itse mitä julkaisee. Itse haluan usein julkaista sosiaalisessa mediassa melko läheltä elämääni tarkastelevia asioita, mutta jutut ovat sellaisia joita en kuitenkaan kadu. Toisaalta myös äärimmäisessäkin tapauksessa se on vain pintaraapaisu todellisesta elämästä, sillä ei kukaan jaksa olla tilaa koko ajan päivittämässä ja niitä kuvia koko ajan lähettämässä.

Sosiaalisesta mediasta uusi ”isoveli valvoo” -ympäristö?

Ohjelmassa kauhisteltiin myös sitä että sosiaalisesta medista tai Facebookista (muista: ei ole sama asia) saattaa tulla uusi ”iso veli valvoo” -systeemi, mikä on minusta täysin absurdia. Sosiaalinen media on monesti pääosin käyttäjien hallinnoima. Käyttäjät tekevät sosiaalisen median, lisäävät sinne sisältöä, vuorovaikuttavat. On totta että siellä on ylläpitäjät kuten muuallakin, mutta ei sitä valtavaa informaatiovirtaa kukaan oikeasti valvo.

Facebookissa on pian puolet Suomen väestöstä, mutta silti se toinen puolisko vierastaa Facebookia ja sosiaalista mediaa. Yksi isoista kysymyksistä oli miksi näin. Ehkä se on edelleen se aiemmin mainitsemani ennakkoluuloisuus ja luulo siitä, että Internet-elämä poissulkee tosielämän aktiviteetit ja että sosiaalinen elämä koukuttaa ja on vain se iso paha Facebook, jota mediassa vääristellään otsikoilla ”20 pahaa asiaa Facebookista”. Edelleen, sosiaalisesta mediasta on pelkkää hyötyä, jos sitä osaa käyttää oikein. Ehkä me ”nettinatiivit” osaamme, ”nettituristit” eivät vielä osaa. Kuten muissakin asioissa, myös sosiaalista mediaa tulisi ihmisten opiskella, ottaa asioista selvää, ennen kuin lyttää koko homman tyystin.

Minusta on edelleen huvittavaa, että moni protestoi Facebookia vain muodin vuoksi, tai ”ajankäytön” vuoksi. Jokainen päättää mihin käyttää aikaansa. Minulla on rullaluistimet, mutta en minä silti joka päivä luistele kesäisinkään. Minulla on Facebook, mutta en ole siellä joka ikinen hetki.

Jatkuva netinkäyttö tyhmentää ihmistä?

Kirjailija Kimmo Pietiläisen mukaan jatkuva netinkäyttö ”typeröittää” ihmisen ja nettielämä vaikuttaa suurestikin tosielämään siten, että ihmisestä tulee levoton, vilkas ja typerys ja hän tartuttaa tätä kärsimättömyyttä muihinkin. Olen täysin eri mieltä. Internet optimaalisimmillaan rikastuttaa elämää, vaikka sillä saattaakin olla joissakin tapauksissa haittavaikutuksia. Tietomäärä on suuri, mutta tietoa ei voi koskaan olla liikaa. Sosiaalisen median hyötykäyttö on tietomäärän suodatusta. Sieltä poimitaan kaikki itseä kiinnostava tieto, jolloin on vain mahdollista viisastua. Tanja Iikkanen sanoikin että sosiaalisen median myötä olemme nopeampia omaksumaan tietoa ja reagoimaan.

Mielestäni on outoa, että studiossa ei saanut tweetata, mutta silti ainakin Alex Nieminen päivitti tilaansa studiosta kuvankin kera. Twitterissä vitsailtiinkin, että sopivampi keskusteluympäristö olisi ollut Internet tai Twitter, mutta siellä sitä keskustelua käytiinkin itse asiassa enemmän kuin itse ohjelmassa. Minusta oli mainiota, että tuhannet suomalaiset pääsivät integroitumaan reaaliajassa myös tämän tapauksen osalta.

Loppusanat, sosiaalisen median teho

Loppujen lopuksi A2-teemailta ei oikeastaan luonut sosiaaliselle medialle yhtään helpommin lähestyttävää kuvaa, ainakaan taviksen näkökulmasta. Todellista keskustelua ei mielestäni käyty, vaan keskustelu oli koko parin tunnin ajan hujan hajan. Keskustelun suola näkyi tosiaan selkeimmin Twitterissä, jossa hashtagin #A2ilta alta pystyi näkemään suoraan keskustelun kulun reaaliajassa. Ei olisi oikeastaan tarvinnut katsoa ohjelmaa telkkarista tai Ylen Areenasta ollenkaan kun juttuja pystyi seuraamaan yhtä hyvin Twitteristä. Kuten niin monta kertaa aiemmin, myös nyt SoMen vahvuus tuli jälleen kerran esille kun kuuro vaimonikin pysyi kärryillä seuraamalla pelkästään Twitteriä (ks. tweet 22:10 29.3.2011).

Olen samaa mieltä tweettaajien kanssa että kansalle oltaisiin voitu kertoa mikä on Twitter tai FourSquare. Facebook tunnistetaan, mutta sosiaalinen media ei todellakaan rajoitu siihen. Loppujen lopuksi tämä tweettaus kiteyttää aika hyvin illan perimmäiset mietteet. Kannattaa katsoa myös tämä. Ylen uutisista voit lukea tiivistelmän illasta.

Hauskoja Tuulikki Ukkolan möläytyksiä:

• ”Kaikki viestit jotka tulevat sähköpostiini, vastaan ehdottomasti”
• ”Netti on sananvapauden sikolätti”
• ”Minä en lue näitä kirjoituksia”
• ”Mun ei tarvi itse lukea niitä kirjoituksia, minä olen sulkenut sen. Mulle riittää ihan hyvin että mulla on sähköposti, johon mä vastaan asiallisiin kirjotuksiin ja ei tämä ole uusi ilmiö”
• ”Miten sinne (Twitteriin) pääsee?”
• ”Suomi on tietoyhteiskunta maa, jossa on muutakin kuin Facebook, ei siellä välttämättä tarvitse olla. En mie välitä siitä. En mie välitä lukkee sitä että nyt minä menin nukkumaan ja juon kahvia ja kyllä oli kivaa!”
• ”Jos haluaa tehdä paljastuksen omasta työnantajastaan niin ei herran tähen pidä omalla nimellään. Menee väärällä nimellä sinne Facebookiin, tekee väärän identiteetin! Paljon parempi keino näin päin!”
• ”Jos ilmoitan että olen Aku Ankka niin totta kai voin Aku Ankkana antaa työnantajan ilmi!”

Aiheesta muualla:

• Aki Antman: #a2ilta
• Markkinointi&Mainonta: Se viimeinen #a2ilta-kommentti
• verkko-ihmisen palapeli: Tunnelmia a2ilta-ohjelmasta ja keskusteluista
• Polttakaa laivat: Surkuhupaisaa some-kiihkoilua “ pikakommentteja A2 netti-illasta
• YLE / Tuija Aalto: Tapaus #A2ilta – TV-ohjelman digitaaliset kerrokset ja pitkä häntä
• Käyräranta: Ukkola, netti ja #A2ilta
• Verkostoanatomia: A2 Teema: Netti-ilta “ twitter-keskustelut visualisoituina
• Semantiikkaa: #A2ilta
• Vaikuttava.fi: A2-ilta herätti twiittaajat
• Verkkovoimaa “ väkijoukot netissä: Ylen A2 Netti-ilta ja taustakanavan hyötyjä #A2ilta
• Jussi Lähde: Mitä tulikaan sanottua ja mitä ei, Ajankohtaisen kakkosen netti-illan jälkipyykkiä
• Twinners Take It All!: Pelkoa ja inhoa sosiaalisesta mediasta
• Toukkala: Miksi käytän Twitteriä – Case #A2ilta

Katsojien lähettämiä viestejä:

• Katsojien tekstiviestit osa 1
• Katsojien tekstiviestit osa 2
• #A2ilta Twitterissä

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää