pakeneminen
Unessa oli monta ihmistä. Veera oli jonkun miehen kanssa, joka oli ällöttävän tutun näköinen näyttelijä (vähän kuin Good Girlin Bubba, jonka nimeä en nyt muista). Unessa oli muitakin ihmisiä, mutta Veera ja mies olivat keskeisiä. Alussa kaikki oli normaalisti, mutta sitten kaikki rupesivat ilkeiksi - minua syyteltiin ja peloteltiin. He olivat vihaisia. Todella vihaisia. Syyttivät ja väittivät mm. että en saa masennella sillä se ei tee minusta ihmistä. “Sinulla ei ole oikeutta elää” -tyyppistä juttua. Pian kaikki kävivät käsiksi ja yrittivät tehdä pahaa. Lähdin juoksemaan karkuun.
Juoksin K-Kauppaan ja juoksin suoraan sisään henkilökunnan ovesta. Oven takana jatkui loputtomanoloinen tunneli, jota pitkin juoksin vain. Matkalla näkyi yläpuolellani kylttejä jotka sanoivat esim “Juomat”, “Siivoustarvikkeet” ym. massiivisilla kirjaimilla, ja joka kyltin jälkeen tunneli laskeutui alaspäin hieman porrasmaisesti.
Kun olin juoksenut tovin, tunneli muuttui metrotunneliksi. Hyppäsin metroon ja sain varmaan karisteltua ilkeät ihmiset kannoiltani. Heräsin.
ihmiset, masennus, Painajaiset, pakeneminen, pelottavat
Painajaiset
Jyväskylän Yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen osastosihteeri Seija oli pyörätuolissa, hänen selkänsä oli mennyt rikki. Oltiin jonkun lentokentän kiitoradalla. Lähdin Will Smithin (ulkonäöltään Pursuit of Happynessin päähenkilön Chrisin näköinen) ja LaKisha Jonesin (American Idol Season 6) kanssa ulkoiluttamaan Seijaa. Menin rullaluistelemaan Willin ja LaKishan kanssa ja laitoin Seijallekin luistimet jalkaan. Revittiin yhdessä hänet tuolistaan ja näin miten hän kärsi ja piteli selkäänsä kun yritti luistella. Rupesin valittamaan Willille ja LaKishalle että ehkä meidän pitäisi tehdä jotain muuta, koska tuo ei tee hyvää Seijalle, mutta kumpikin ja Seija itse rupesi valittamaan mulle kun valitin.
Sanoin vihaisena että no tehkää sitten mitä lystäätte ja lähdin luistelemaan täysiä pois. Will rupesi seuraamaan ja huusi täysillä perään, mutta luistelin niin kovaa kun pääsin, hypin kukkuloiden yli ja hullun isoja rotkoja alas. Grindasin hirveän jyrkkiä kaiteita alas ja hypin portaita ja huusin fiiliksissä. Sitten tulin hiekkatielle. Pysyin hirveän pitkät hiekkakohdat vauhdissa. Lopulta vauhti hiljeni. Näin talon ja sen ikkunasta siskoni kauniina. Siellä järjestettiin siskoni häitä. Tuli tekstiviesti Meriltä, jossa hän sanoi että kokki valittaa siitä etä rannekello pitää ottaa pois… siihen heräsin.
extreme, julkkikset, pakeneminen, Random, rullaluisteleminen, sisko, tv, työpaikka, yliopisto
Random
Menin metsään kävelylle. Oli vuoristoista ja semmoinen kallio, jonka välissä oli noin nelisen metriä leveä joki. Joen toisella puolella kalliota oli gaselli. Katselin gasellia ja sitten huomasin viisimetrisen tiikerin tulevan kallion takaa. Se hyppäsi joen yli ja rupesi jahtaamaan minua. Hyppäsin metsästä meidän pihaan simsalabim-tyyliin ja menin sisälle “turvaan”. Sisälle päästyään se jätti minut rauhaan ja rupesi jahtaamaan veljiäni. Urho pääsi turvaan, en muista mitä nikolle tapahtui (”:D”). Isä pelasi koneella jotain peliä eikä uskonut koko juttua kun yritin selittää. Poks, heräsin.
gaselli, kävely, metsä, pakeneminen, Random, tiikeri, veljet, vuoristo
Random
Tänä aamuna herätessäni muistin viimeisimmän uneni ja muistan sen vieläkin osittain: Unessa olin jossain ihme messuilla missä oli pelkkiä mummoja tai vanhuksia. Olin mennyt messuille Tunturi City -merkkisellä mopedilla, joka kulki unessa yliluonnollisen kovaa. Messuilla oli pisteitä, joissa vähän mummeileita nuoremmat naiset paapatti jotain ihme paskaa. Jokaiseen juttuun pakotettiin osallistumaan. Olin ainoa nuori siellä. Viimeisessä pisteessä arvottiin jotain turhia esineitä ennen ulkoskäyntiä. Arvontaan oli pakko osallistua. Se oli semmoinen “voita aina jotain” -tyylinen ja palkinnon sai heti. Sain jonkun nallen, jota en halunnutkaan jostian syystä. Sitetn se antoikin kirkkaan vihreät tohvelit, joista tykkäsin (ja veti nallen pois kädestäni). Sitten piti vastata aina samalla tavalla johonkin kysymykseen (ilmeisesti joku tapa, tai jotain). Kaikki edelliset osallistujat sanoivat “olen”. Minulta kysyttiin “Oletko lääkäri?” ja vastasin tietysti “olen”. Minulle vastattiin: “sitten et saa tohveleita kun olet niin huono korjaamaan ihmisiä” ja vedettiin tohvelit kädestäni. Suutuin ja otin tohvelit takaisin ja juoksin ulos portista.
Kun olin varastanut tohvelit, menin rakennuksen pelikoneille, jonka päällä oli ehkä sata euroa kolikoita (varmaan edellinen pelaaja unohtanut tai jotain). Nappasin kolikot taskuun ja pelasin TuplaPottia kaikki isoimmalla panoksella, enkä voittanut mitään. Edellinen pelaaja tuli takaisin osoittamaan minua sormella. Poliisit tuli ja loppu-unen ajan pakenin kaikkia. Loppu jäi epäselväksi ja jossain vaiheessa vain heräsin. Mutta nyt nukkumaan taas…
lahjat, mummot, pakeneminen, palkinnot, poliisi, Random, tohvelit, varastaminen
Random
Näin monta unta, joista unohdin suurimman osa, koska en jaksanut kirjoittaa niitä heti herätessä ylös. Viimeisimässä unessa lähdin Ranskaan (tai sitten se oli Kanada) slummialueelle ja puhuin ranskaa kaikille, vaikka tosielämässä en osaa niin sujuvasti. Kaikki oli tummaihoisia miehiä (sellaisia hoppari/räppäreitä) ja vihaisia sellaisia. Lähdin niitä karkuun ja ne oli kuin apinoita ja heitti jättimäisillä puikomaisilla kivillä päin. Olin edellisenä päivänä katsonut banlieu 13 -elokuvan, joka saattoi vaikuttaa tähän uneen. Vähän tämän jälkeen heräsin.
elokuvat, kanada, kivitys, pakeneminen, Random, ranska, slummi, tummaihoiset
Random