Jaaaaha. Ei toimi istumapaikka edes kevyemmällä rokki/metallikeikalla. Koitin 10krt päästä seisomapaikalle mutta uhattiin heittää pihalle. 28 minuuttia sitten
Works! Babeh! (@ Hartwall Areena for Ozzy Osbourne and Black Label Society w/ 74 others) http://t.co/Y2Em3aqd 2 tuntia sitten
My current WhatPulse stats: 6,104,190 keys, 1,288,912 clicks and my rank is 15733rd 5 tuntia sitten
Tästä lähtee käyntiin uusi blogikirjoitusten sarja. Käytän yhteensä satoja Android-sovelluksia ja päivittäinkin kymmeniä. Siksi on hyvä pudotella vinkkejä tipoittain, ettei tule ähkyä. Pistän sovelluksia tulemaan satunnaisesti, ilman mitään paremmuusjärjestystä, mutta takaan että hyödyllisiä ovat. Tässä ensimmäiset viisi, seuraavalla kerralla lisää.
Tweetdeck
Tweetdeck on yksi ehdottomasti tärkeimmistä käyttämistäni Android-sovelluksista. Sovelluksella pystyy kätevästi seuraamaan ja päivittämään Facebookia, Twitteriä ja Foursquarea samasta ohjelmasta.
Usein Android-käyttäjät käyttävät erikseen eri sosiaalisen medioiden sovelluksia, kuten Facebook for Androidia ja Twitterin Android-sovellusta, mutta itse vain synkronoin yhteystiedot noista palveluista, mutta muuten ohjelmat eivät ole koskaan käynnissä. Miksikö? Koska Tweetdeck on yksinkertaisesti paras ja yhdistää molemmat samaan ohjelmaan. Tarvitsen siis vain yhden sovelluksen (Tweetdeckin) keskeisimpiin sosiaalisiin medoihin.
Tweetdeckistä näkee siis kaikki itselle tulevat Facebook- ja Twitter-päivitykset ja pystyy tykkäämään niistä tai kommentoimaan niihin suoraan. Mistä tahansa päivityksistä saa halutessaan ilmoitukset vaikka puolen tunnin välein tai lähes reaaliajassa. Itselläni ilmoitukset tulevat vain minulle kohdistetuista tweeteistä ja Facebook-päivityksistä puolen tunnin välein. Sarakkeita saa desktop-version tapaan vaikka loputtomasti ja jokaisen pystyy yksilöimään päivitysten ja ilmoitusten suhteen. Tweetin/päivityksen aika näkyy kätevästi rullattaessa ja uudet jutut keltaisella (kuvassa ei ollut uusia eikä aikaa ole näkyvissä, koska en juuri kuvaa ottaessa rullannut).
Android-puhelimien ongelmana on usein se, että virta hupenee turhan nopeasti. Androidissa on oletuksena sen verran monta sovellusta ja palvelua taustalla päällä, että ei ole ihmekään että akku on pian tyhjä. Virtaahan voi säästää itsekin esimerkiksi kytkemällä esimerkiksi wlan-, data- ja gps-yhteydet pois, mutta se on vaivalloista käsipelillä, kun sitä joutuisin ainakin itse tekemään jatkuvasti.
Olen kokeillut erilaisia virransäästösovelluksia ja niistä JuiceDefender on osoittautunut ylivoimaiseksi. Sovellus käyttää eri tekniikoita säästämään virtaa silloin kun puhelinta ei käytetä. Ruudun ollessa kiinni se katkaisee nettiyhteydet ja säätää prosessit minimiin. Kun ruudun laittaa päälle ja puhelinta alkaa taas käyttämään, yhteydet kytketään takaisin päälle.
Olen sen verran nettifriikki, että en ihan alussa ohjelmaan syttynyt. Se mielestäni rajoitti ilmoitusten tuloa liikaa, netin kytkemisessä oli liian pitkä viive, enkä uskonut sen säästävän akkua sen kummemmin. Lisäksi ohjelma esti CallerInfon kokonaan (sovellus joka hakee soittajan tiedot). Olen kuitenkin huomannut että pitkällä tähtäimellä ohjelma säästää akkua merkittävästi. Se on fiksu, kytkee jutut pois päältä silloin kun niitä ei tarvitse. Ohjelman kehittäjä vastaa heti, tekee korjauksia ja uusia ominaisuuksia nopealla vasteajalla. Vinkkasin myös CallerInfon kehittäjällä ongelmasta ja hän korjasi sovellukseen todella nopeasti ominaisuuden, joka lähettää pyynnön JuiceDefenderille sallia yhteys soiton tullessa.
Lisäksi tajusin ettei minun tarvitse saada IRC-hailaitteja tai some-ilmoituksia ihan heti, kun en yleensä kuitenkaan heti huomaa. Sitä paitsi JD:ssä pystyy säätämään pingin, eli päivitysvälin vaikka siten että tunnin välein sovellus kytkee yhteydet päälle ja hakee ilmoitukset, jos niitä on. Riittää minulle – ja ennen kaikkea säästää virtaa kun yhteydet eivät ole koko aikaa päällä.
JuiceDefenderin näytön kirkkaus on fiksumpi kuin Androidin oma automaattinen kirkkaudensäätö, joka on aina liian kirkkaalla. Näytön kirkkautta voi JD:stä säätää paljon kätevämmin, sen saa oikeasti niin minimiin kuin pystyy. Näyttö vie yllättävän paljon virtaa ja JD osaa minimoida loistavasti senkin puolen virrankulutuksesta.
Betaversiossa on jo valmiiksi mukavasti toimintoja, mutta kyllä sanoisin että perus testailun jälkeen on välttämätöntä ostaa Ultimate-versio, jossa ei ole mitään rajoituksia.
Ultimatessa pystyy esimerkiksi asettamaan sovellukset, joiden päälläollessa yhteydet eivät saa katketa (kuten Skype, Spotify, Last.fm, jotka ovat usein päällä näytön ollessa kiinni). JuiceDefender ei oikeastaan tee mitään mitä et halua. Valintojen määrä on huikea. Suosittelen lämpimästi jos pelkäät akkukestosi puolesta päivittäin.
Sleep as Android
Androideissa on jo valmiiksi hyvä herätyskello, mutta ei sellaista joka tutkisi nukkumistasi. Tämä sovellus on fiksu härpäke, joka nauhoittaa nukkumisesi ja piirtää liikkumisesi ja ääntelysi perusteella unikäyrän. Sovellus myös yrittää herättää kun olet pirteimmilläsi ja nauhoittaa myös halutessa yölliset ääntelyt. Sovellukselle annetaan optimiunimääräsi, jonka avulla se laskee kertyneet univelat tai plussatunnit. Herätyskellossa on älyttömästi vaihtoehtoja, kuten peruskellosta tutut torkun pituudet, mutta voit määrittää myös äänenvoimakkuuden kasvamisen nopeuden ja jopa torkkujen maksimimäärän.
Jos olet sellainen jota ei meinaa saada ylös sängystä, voit laittaa CAPTCHA-asetuksen päälle, jolloin sinun pitää ratkaista pieni aivopähkinä ennen kuin saat kellon pois päältä. Nukkumaanmenoakin on helpotettu, nimittäin puhelimen saa hälyttämään nukkumaanmenoajasta. Oppiva systeemi tietää nukkumistottumuksesi ja sen milloin yleensä menet nukkumaan. Voit myös normaaleista herätyskelloista tutulla tavalla määrittää herätysbiisin, mutta myös nukahtamisbiisin, tuutulaulun, jonka saa feidaamaan hiljalleen mennessäsi nukkumaan.
Unikäyrät voi postata halutessaan myös Facebookiin automaattisesti joka aamu herätyksen sammutettua. Kun herätys on päällä, voi päättää meneekö automaattisesti lentokonetilaan (kaikki yhteydet pois päältä, myös tekstarit ja puhelut) vai pelkästään äänettömälle. Itse tykkään etenkin siitä, että puhelimen näytöstä saa tehtyä yöpöytäkellon, sillä herätyksen mentyä päälle puhelimen näyttö himmenee ja ruutuun tulee digitaalinen kello.
Sovellus päivittyy tiuhaan, eikä valinnat tähänkään lopu. Tämä on etenkin tilastoijafriikeille ehdoton sovellus puhelimeen. Itse tykkään siitä että pysyn kärryillä univeloistani ja tajuan käyttäytyä sen mukaan. Sovelluksen ilmainen versio on kahden viikon koeajallinen, mutta kokoversion hinta (1,6 euroa) ei päätä huimaa. Lataa testiin Marketista!
Classic Weather Notification
Muistan vielä ajat, jolloin olin koukussa HTC:n flip-clock-widgettiin, jossa oli sää mukana. Sää näytti hienosti efektit kokoruudulla, päivittyi tiuhaan ja oli muutenkin nättiä katseltavaa. Mutta sitten vaihtaessani kokonaan systeemiä tajusin että sää ei ole tärkein ja keskityin muutenkin yksinkertaiseen ja akkua säästävään vaihtoehtoon. Löysin Classic Weather Notificationin, joka näyttää lämpötilan yläpalkissa sopivan simppelisti. Tämä on ainoa sääsovellus, jota tarvitsen.
Asetukset ovat yksinkertaiset; kuinka tiuhaan haluaa sään päivittyvän, mistä automaattinen tunnistus tai valitusta kaupungista ja minkä värinen lämpötila on. Lataa Android Marketista ilmaiseksi.
SwipePad
Teen yleensä puhelimellani tuhat asiaa yhtä aikaa. Androidin yksi huonoja puolia on se että sovellusten vaihtaminen on usein tönkköä, kun Windowsissa esimerkiksi sovelluksia pystyy vaihtamaan ALT+TABilla tai tilarivillä. Macissa vielä helpommin. MIUI:sta löytyy oletuksena jonkinlainen vaihtomekanismi HOME-näppäintä pitkään painamalla, mutta se on hidasta, sillä napissa on melkoinen viive, eikä siellä edes näy kaikki viimeisimmät sovellukset. SwipePad on tätä ajatellen kultakaivos.
SwipePadilla pystyy määrittelemään ruudun eri reunoihin ja kulmiin alueita, joista vetämällä saa auki esimerkiksi viimeksi käytetyt sovellukset tai listan halutuista suosikkisovelluksista. Lisäosilla SwipePadiin voi lisätä esimerkiksi palikan josta saa auki kaikki sovellukset. Palikoihin voi lisätä myös eri sovellusten omia pikavalintoja, kuten Foursquaren paikat.
Itselleni sovellus nopeuttaa Androidin käyttämistä huomattavasti, varsinkin dz/MIUI:ssa, jossa kotiruutu ei käänny vaakatasoon, vaan aina sovellusta vaihtaessa täytyisi kääntää puhelin pystyasentoon ja sitten takaisin vaakatasoon. Ja muutenkin rasittavaa hyppiä kotiruudun kautta, kun voi vaihtaa sovellusta suoraan ilman mutkia.
Tue minun ja kuurosokean vaimoni elämää vierailemalla sponsoroideni sivuilla (RAY tukee Suomen kuurosokeita ja näin välillisesti myös minua ja perhettäni): Olisikohan taas aika mainita jotain uhkapeleistä? Nykyään suomalaisten pelitarjonta ei enää rajoitu pelkästään siihen mitä RAY tarjoaa. Netissä sijaitsevat casinot suomalaisille on suunniteltu ja toteutettu juuri meitä varten. Esimerkiksi eurocasinossa löytyvät niin pelit kuin palvelu suomen kielellä, ja rahan siirto hoituu helposti. Mikäli pelihermoa kutkuttaa, klikkaa päästäksesi kasinosuomi.comiin.
Siitä on taas hetki aikaa kun jaksoin istua rauhassa kirjoittelemaan blogiini. Haluaisin kirjoittaa useammin, mutta usko pois aika ja energia ei ole tahtonut riittää. Luonnoslista vaan paisuu, tälläkin hetkellä reippaasti yli 40 keskeneräistä kirjoitusta.
On vasta keskiviikko, mutta viikko on ollut henkisesti ja fyysisesti raskas. Töissä on mennyt loistavasti, mutta kotona sen sijaan vähän alamäkeä. Keräsin loppiaisella pidennetyllä viikonlopulla unta kaaliin, mutta sunnuntain ja maanantain välinen yö meni plöperiksi. Seuraava yö sujui paremmin, mutta sitten en jostain kumman syystä mennyt ajoissa nukkumaan. Viime yö oli taas yhtä hullunmyllyä, hermot oli kireällä, tyttö ei meinannut nukkua, riitelin vaimon kanssa jostain turhasta ja unet jäi taas vähille.
Olin äärimmäisen väsynyt yöllä ja kun sain vaimolle kerrottua kaikki maailman huolet väsymys ja ahdistus purkautui ulos itkuna. Hetkeen en ole taas itkenyt, mutta kaikki paska ja negaatio valui kerralla ulos ja samalla tuli myös ikävä isää, joka pikku hiljaa asettuu asumaan kotitaloonsa Thaimaaseen. Isästä on tullut viime vuosina ehkä synnyinperheestäni läheisin, ja oli niin mukavaa ja helppoa kun hän asui tuossa kivenheiton päässä. Harrastamme samoja juttuja, olemme jokseekin samaa mieltä kaikesta ja isä on ollut minulle iso henkireikä. Nyt on molemmat sekä äiti että isä kaukana, ensimmäistä kertaa elämässäni. Ja oikeastaan kaikki muutkin sukulaiset. Kavereitakin on hyvin vähän. Enää minulla ei ole läsnä kuin vaimoni ja tietysti Internet. Onneksi voin sentään soitella isälleni Skypellä niin paljon kuin haluan – hänellä on joku systeemi ettei maksa mitään.
Tänään onkin sitten zombie-olo taas vaihteeksi. Vaimoa kyllästyttää kun valittelen väsymystä, joten en ole enää sanonut siitä mitään. Töissäkään en pahemmin jaksa sanoa siitä kellekään, se kun on kaikille enemmän tai vähemmän itsestäänselvyys. Tällä kertaa en ole sentään tahallani nörtteyttäni valvonut, vaan nukkuisin ihan oikeasti jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus. Tämän kirjoituksen jälkeen ajattelinkin painua pehkuihin.
En ole uupunut enkä oikeastaan masentunutkaan, älä ymmärrä väärin. On ihan toista olla henkisesti rikki, uupunut, silloin en kykenisi edes työpaikalle asti – saattaa tulla joillekin yllätyksenä (tai sitten ei), mutta siitäkin on valitettavasti kokemusta. Myös sivarin jouduin aikoinaan jättämään vajaaksi masennuksen, uupumuksen ja ihmisfobian vuoksi (minut merkattiin kuitenkin täysin palvelleeksi). Nykyään elämä sujuu muuten hyvin, mitä nyt välillä joitakin huolia. On myös hyviä asioita: Rahat riittää Spinefeastiin, jonne menen pienelle hermolomalle, sain palkankorotuksen töissä ja tykkään elämästäni juuri nyt. Vielä kun tuota aikaa saisi revittyä vähän enemmän ja ehkä jonkun pidemmän loman johonkin väliin tänä kesään mennessä. Jos vaikka pääsisi käymään isän luona Thaimaassa.
On mukava purkaa tuntoja blogiin, kirjoittaminen kun on ollut aina minun tapani selvitä isoista ja pienistäkin asioista. Ja nykyisin sosiaalinen media, netistä kun löytyy aina joku joka jaksaa kuunnella. Tämä kirjoitus löi pisteen i:n päälle näistäkin huolista vapautumisen kannalta. Hyvää loppuviikkoa ja lähestyvää viikonloppua sinulle!
Tästä on pitänyt kirjoittaa niin pitkään. Olen monesti miettinyt mikä saa ihmiset polttamaan tupakkaa. Tuntuu että kadulla joka toinen polttaa, tai sen ainakin huomaa Suomessa kun täällä asuu niin vähän ihmisiä. En lähde tuomitsemaan ihmisiä, enkä enää sano kenellekään (kun tiedän että se on aika turhaa, koska kyseessä itsestäänselvä asia: muutos alkaa itsestä) mutta blogissani voisin antaa silti pienen vinkin sinulle tupakoitsija: Lopeta nyt helevetti se röökin vetäminen. Tykkään kettuilla asiasta, vaikka en sitä välttämättä livenä näytäkään. Alan olla niin tottunut tupakankatkuun että se ei minua enää juurikaan haittaa. Kiinnostaisi vain tietää miksi ihmiset polttavat. Humalassa polttamisen ymmärrän jotenkin, kännissä ihmiset kun tuppaavat sekoilemaan muutenkin. Mutta ajatustasolla kritisoin koko polttamista, sillä tupakassa kun on lähes pelkästään myrkyllisiä aineita.
Suurimmalle osalle polttaminen on ilmeisesti vain nuorena kehittynyt tapa, turhuus, riippuvuus tai stressinpoistoväline. Tuntuu että kaikki eivät edes ajattele polttamisen vaikutuksia itseensä ja ympäristöön. Kuulostan heti holhoavalta, mutta tupakoinnin puolusteleminen on typerää ja haittavaikutusten vähätteleminen kummallista. On totta että on muitakin haitallisia elämäntapoja, mutta niistä kovin moni ei taida olla yhtä haitallinen kuin tupakka.
Mitä tulee uudistuneeseen tupakkalakiin, joka velvoitti marketit piilottamaan röökiaskit ja tupakkamerkit tiskiltä ja numeroimaan ne, olen vähän kahden vaiheilla. Ajatuksena hyvä, mutta käytäntö ei toimi. En usko että pari numerolappua lopettaa ihmisiä polttamasta, mutta jos polttaminen vähenee niin hyvä. Tupakointi nimittäin on sosiaalinen tapa, kuten kahvinjuonti. Markettien tupakanmyynnin muutos vain venyttää jonoja ja raastaa hermoja, enkä siksi pidä siitä. Itse tupakoinnin puolusteleminen on silti hölmöä.