Olutta juovien miesten vaimoille

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 10 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 26-vuotias.

Klassikko. Tästä ei ollut lyriikoita netissä. Nyt on. Esa Pakarinen oli hieno mies.

(Esa Pakarinen puhuu:) Ei tarvihe muutaku, minä yhen kerran viikossa mänen suoraan töihen jäläkeen kaljalle, vaikka vua iha juttelemma työasioista ni eukko o ku portsar kaulin käessä ovensuussa oottamass…

(Justiinankaltaisen naisen nalkutusääni puhuu kovaan ääneen päälle:) Taas tossa kunnossa, mikäs kotiintuloaika tämä on!

(Esa Pakarinen yrittää puhua alta samalla kun eukko puhuu päälle:) Puhetta riittää, sitä tulloo ku rännin suusta.

(nainen:) Minä saan odottaa ruokien kanssa herraa kotiin kuin hovimestari kauppaneuvosta. Sitten herra vielä suvaitsee sopertaa kuin puhevikainen ja silmät punertaa kuin liikennevalot… (kovemmalla äänellä:) minä en enää kohta kestä tätää!

(Esa Pakarinen laulaa, surumielisellä, ehkä kyllästyneenä mutta ystävällisen hiljaisella äänellä:)

Oohan hiljoo. Piäppäs pienempää suuta nyt vuan. Kaippa kaljalla käyvä suan. Oohha hiljoo, iha hiljoo.
Sinähä huuvat ku tulpalo ois! Vähemmälläki kuulla vois. Oo nyt hiljoo, niin hiljoo.

Mä istun tuoppini iäressä, tiijätki sen.
Ja yhtää vieraita naisia vilikuile en.
Oo nyt hiljoo.

Jos et pienempää ientä sä piä, mänen krouvinen tänne jiä.
Ooha hiljoo (hik), nii hiljoo.

(nainen:) Ei tämä peli ei vetele! Työt loppuvat jo neljältä ja bussimatka kestää korkeintaan puoli tuntia,
Kello on jo melkein kuusi! Oliko matkalla ruuhkaa vai?
Mikäs hätävalhe nyt on vuorossa HÄ?
Taas on istuttu kaikenmaailman hunsvottien kanssa kapakassa!
Tässähän menee minunkin maineeni kun mies on kuin rantajätkä.
Minä raadan kotona kaiket päivät, pesen kalsareita ja paitoja ja parsin sukkia.
Sinä vaan rällästelet illat ja tulet kotiin sitten kun nälkä alkaa tulla, nii! Luuletko että minä olen…

(Esa Pakarinen jatkaa hentoa lauluaan päälle:)
Minä istun tuoppini iäressä tiiäthän sen. Ja yhtään vieraita naisia vilikuile en.
Oo nyt hiljoo.
Jos et pienempää ientä sä piä (hi-hik), minen rouvinen tänne jiä (hik). Ooha hiljoo, nii hiljoo.

(nainen:) Tämä peli ei vetele! Ens perjantain tilipussi tulee koskemattomana kotiin tai minä siirrän kaikki ryysysi porstuaan. Mene semmoseen paikkaan missä muutkin holtittomat majailevat, minä en halua kodistani mitään hunsvottien yömajaa…

Muistakaahan myös olutblogini huurteinen.fi.

Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 35-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Mastodon ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä