Avainsana "merkkipaiva"
- Käytetty 13 kertaa
Vanhempia, uudempia, ja sitä rataa...
- Liity Rollemaan Facebook-sivulle!
- Selaa Rollemaan Flickr-kuvia!
- Seuraa Rollemaata blogilistalla!
- Liity Rollemaan Last.fm-ryhmään!
- Lisää Rolle Myspace-kaveriksi!
- Katso Rollen Youtube-videoita!
- Liity Rollemaan Wakoopa-ryhmään!
- Seuraa Rollea Tumblrssä!
Ensimmäinen isänpäivä
- 9 kuukautta, 4 viikkoa sitten.
- Lisää tekstin kontrastia tästä
- Merkitty avainsanoilla ajatuksen virtaa, elämä, esteettömyys, internet, kuulumiset, kuurous, merkkipäivä, näkövamma, Päiväkirja, sokeus, www-sivut
- 3 kommenttia - kommentoi
- Luettu 251 kertaa
Tätä kirjoittaessa kello on 23:53, ja vietän viimeisiä minuutteja ensimmäisestä isänpäivästäni. Päivä alkoi oikein hyvin. Kukkumäessä piti olla oikeasti jo paljon aikaisemmin, mutta vaimoni antoi minun nukkua yhdeksään asti. Puoli kymmeneltä olimme jo kuitenkin opettelemassa lisää pistekirjoitusta; Veera tosin osaa lukea jo melko hyvin, joten sain taas itse pientä harjoitusta. Pistekirjoituksen opetteleminen on melko mielenkiintoista ja mukavaa.
Isi syö kakkua ja juo kahvia
@ Flickr
@ Flickr
Tunnin jälkeen menimmekin sitten syömään. Herkullisen kotiruoan jälkeen oli vuorossa isänpäiväkahvit. Kuntsarin porukka oli hommannut kurssilaisten ainoalle isälle (minulle) kakkua, ja muita herkkuja. Oli kyllä hymy herkässä. Lottakin oli tuttuun tapaansa niin iloinen.
Kotona sain vielä lisää isänpäiväyllätyksiä. Lotta toi äitinsä avustuksella minulle hienon lahjapaketin, jonka sisällä oli musta T-paita, jossa oli neljä pientä jalanjälkeä (kuva paidasta Flickrissä). Olivat vauvakerhossa tehneet minulle söpön paidan. Olen pitänyt paitaa koko päivän päällä, onhan siinä pikku tyttöni suloiset varpulit! Veeralla oli minulle vielä aivan ihanat pyjama-housut, ja simpsonipaita, jossa Homer sanoo jotain siihen suuntaan että koskaan ei ole niin iäkäs ettei voisi rokata. Kiitos rakkaat mussukkani!
Yhdeksän jälkeen soitin vielä isälleni isänpäivän kunniaksi. Olisin kyllä soittanut ilman muuta muutenkin. Tulemme nykyään niin hyvin juttuun. Minun piti soittaa jo aiemmin päivällä, mutta puhelimeeni huollossa tehdyn ohjelmistopäivityksen takia minulla ei ollut numeroa. Otin varmuuskopiot puhelimesta, ja muistikortista, mutta en jaksa millään kaivella niitä. Voinpahan ainakin samalla karsia “turhat” ihmiset pois osoitekirjastani. Illalla muistin asian uudestaan, ja sain numeron äitiltäni.
Aivan ihana viikonloppu, vaikka kiirettä on ollut. Eilen käytiin Kelan kustantamana kuurosokeiden porukassa elokuvissa. Itse tosin valitsin ainoana elokuvan Kunniattomat Paskiaiset. Väsytti kyllä niin rankasti, että meinasin nukahtaa monessa kohtaa. Arvostelu elokuvasta löytyy leffasivultani.
Veeran myötä olen kiinnittänyt huomiota enemmän web-sivujen esteettömyyteen. Koodin on hyvä olla validia, jotta sokeat pystyvät selaamaan sivua kaikista parhaiten. Olen nähnyt miten sokea surffaa Internetiä puheohjelman avulla, sekä päässyt seuraamaan vierestä pistenäytön käyttöä. Rollemaa on tietenkin ajalta ennen kuin aloin kiinnittämään esteettömyyteen huomiota, mutta pyrin nykyään kehittämään esteettömyyttä omissa projekteissani. Aiheesta tulossa merkintä myöhemmin.
Lisäsin tänään eiliseen merkintääni kuvan, koska en yöllä jaksanut sitä tehdä. Mitäs tässä muuta sitten? Meillä on mennyt todella hyvin. Vauvablogia pitäisi jossain vaiheessa päivittää. Lisäänpä asioita ToDo-listaan… tuli hieman ajatuksen virtaa -merkintä taas, mutta ei voi mitään.
Happy Halloween
- 10 kuukautta sitten.
- Lisää tekstin kontrastia tästä
- Merkitty avainsanoilla ajatuksen virtaa, corpse paint, elämä, halloween, lifestyle, lotta, merkkipäivä, perhe, syntymäpäivät, vauva
- 1 kommentti - kommentoi
- Luettu 213 kertaa
Se on taas se aika vuodesta kun kuolema on vuotta lähempänä. Kaksikymmentäyksi vuotta sitten synnyin tähän maailmaan Jyväskylän Keski-Suomen keskussairaalassa. Kai se on sitten juhlistamisen arvoinen asia, vaikka viime aikoina olen tuntenut itseni velkaiseksi, masentuneeksi, säälittäväksi rahareikäiseksi riesaksi. Nyt sen sijaan minulla on aivan loistava fiilis, tykkään vain kirjoittaa hieman synkästi vielä näin Halloweenin kintereillä.
Eilen tosiaan pidimme kolmihenkisen perheemme voimin synttäri-halloween-juhlat. Kynttilänvalossa maalasimme toistemme kasvot. Veerasta tuli söpö kissa, minä sain Immortalin Abbath -tyylisen sad panda corpsepaintin. Sitten otimme hieman kuvia olemattomalla shokkivaluella, jonka jälkeen kävin synttärin kunniaksi hakemassa sen hetken ilmaisen subin. Subway-työntekijä kyllä vaikutti hieman varautuneen pelokkaalta kun näki hirviön astelevan kauppaan. Tunnelma laantui kun lähtiessäni toivotin hyvää halloweenia.
Veera on aivan uskomaton piirtäjä, ja hänellä on mitä ihmeellisin mielikuvitus. Viime vuoden kortti oli myös jotain upeaa. Tänä vuonna synttärejä juhlistettiin samaan aikaan Halloweenin kanssa, joten korttikin oli Halloween-henkinen. Kuvassa on kaksi kurpitsapäätä; isompi on vaimoni Veera ja söpö pikkuinen on Lotta. “Karkki vai kepponen?” Klikkaa suurentaaksesi kuvaa:
Meidän oli tarkoitus pitää kauhuleffamaratoni, mutta se jäi pitämättä kun irkissä oli kivempaa (#pulina-kanava teki historiaa kun peak nousi 87 yhtäaikaiseen irkkaajaan). Varsinainen lahja oli takki, josta kirjoitin aikaisemmin.
Lotta on alkanut höpisemään ihan hirveästi tyyliin BA BAB ÄB ÄÄ VÄÄ LAA-LAA LA BAB ÄB VÄB. Pitäisi kuvailla taas hieman kotivideoita, ja päivittää vihdoinkin sitä vauvablogia. Koneella on nyt paljon tekemistä, mm. bash-koodauksen, elokuvien, peikon, ja ircin merkeissä.
Hääpäivä, ihmisiä, yhdessäoloa
- 1 vuosi, 2 kuukautta sitten.
- Lisää tekstin kontrastia tästä
- Merkitty avainsanoilla ajatuksen virtaa, elämä, hääpäivä, kuulumiset, lotta, merkkipäivä, Musiikki, Päiväkirja, rakkaus, ruoka, vaimo, veera
- Kommentoi ensimmäisenä
- Luettu 267 kertaa
Hääpäivän ateria Amarillossa
@ Flickr
@ Flickr
Huh huh. Hieman vilkkaita olleet viime päivät. Hui, olen elänyt ihan oikeaa elämää. Jos leikitään ettei kello ole vielä yli puolenyön, niin eilen 2.7. vietin vaimoni kanssa hääpäivää. Saimme Elsin ja Helin kuuden jälkeen vahtimaan Lottaa. Meni hetki pelisääntöjen kertomisessa, jonka jälkeen pääsimme juuri ja juuri oven kynnyksen yli viettämään kahden keskistä aikaa. Tuntui oudolta olla pitkästä aikaa täysin kahdestaan ulkona. En oikein meinannut osata olla, eikä vaimonikaan.
Ensin suuntasimme Amarilloon. Päätimme olla miettimättä rahaa, sillä olihan kyseessä tärkeä päivä. Tilasin chicken bolillon tuoremehulla. Jostain kumman syystä eivät alkoholidrinkit maittaneet. Lieneekö syynä tavallista vilkkaampi keskiviikko. Veera tilasi Strawberry-margaritan, joka oli positiivisesti yllättävän makeaa ja sorbettimaista. Ehdin jo melkein kulauttaa kokonaiset puoli litraa tuoremehua, joten tilasin toisen satsin appelsiinia.
Amarillo
@ Flickr
@ Flickr
Ja näyttipä se kaikki niin herkulliselta! Jaksoin hädin tuskin syödä puolet. Rusinankokoinen vatsalaukkuni täyttyi vähän liiankin nopeasti. Ruoan jälkeen lyllersimme Finnkinoon Kalpiksen kautta. Olin maksanut liput jo netissä, joten pääsimme tulostetuilla lapuilla suoraan sisään. Hain tietysti ennen saliin menemistä litrat kuplivaa ja hieman popcornia. Leffana viihdytti Transformers: Revenge of the Fallen. En oikein meinannut pystyä keskittymään elokuvan lopussa, kun mietin koko ajan Lottaa.
Kotiin päästyämme Lotta oli nukahtanut kiltisti. Oli kuulemma kiltti tyttö eikä edes itkenyt paljoa. Olimme helpottuneita. Iso kiitos Helille ja Elsille, pyydämme teitä varmasti uudestaankin. Kaikin puolin ihana päivä ja ilta. Tulkoon vielä sata samanlaista onnellista vuotta, ja vuosipäivää. Kylläpä se aika rientää.
Tänään 3.7. päätimme käydä ostamassa Jyskistä puoleen hintaan luvatun pöytäsetin keittiöömme, kun kerran halvalla sai. Nykyinen puinen pöytä on paitsi ruma, myös tilahirmu. Vie tilaa siis hitosti jo valmiiksi pienestä keittiöstämme. Pöydän ostettuamme tulimme kotiin siivoamaan. Tehtiin perusteellinen siivous, ja nyt koti onkin todella sievässä kunnossa.
Illalla äitini tuli visitille uuden läppärinsä kera. Palautti samalla minulta lainassa olleen EEE:n. Opastin mamman alkuun ja asensin tarvittavat ohjelmat. Hassua kun nyt äitikin on koukussa näihin petollisiin vehkeisiin. Tänään sain Killswitch Engagen uusimman studioalbumin Special Editionin itselleni, josta olen kirjoittamassa arvostelua Metallimusiikki.netiin. Muistahan sitten lukea.
Pahoittelen että merkinnästä tuli vähän listamainen. Päivät ovat olleet melko raskaita ja hyvin täynnä sosiaalista kanssakäymistä. Tiistaina oli ylläpitämäni #pulina-IRC-kanavan miitti Jyväskylän Kirkkopuistossa. Heikki kävi kylässä lauantaina. Paljon ihmisiä tavattu ja paskaa puhuttu. Tekee minulle ihan hyvää. Miittikuvia löytyy peikosta, ja sinisalo.infosta. Niffu ehti kirjoittaa miitistä bloggauksen blogiinsa. Eipä tässä sen kummempia. Toivottavasti pääsen oikeaan kirjoittamisen makuun taas pian. Voi olla, että pientä taukoa pukkaa. Hyvää kesää!
Vuoden viimeinen
- 2 vuotta, 8 kuukautta sitten.
- Lisää tekstin kontrastia tästä
- Merkitty avainsanoilla ajatuksen virtaa, elämä, meemit, merkkipäivä
- 1 kommentti - kommentoi
- Luettu 200 kertaa
On jälleen aika kirjoittaa vuoden viimeinen blogimerkintä samalla otsikolla kuin viime vuonna ja sitä edellisenä vuonna, eli tämä merkintä tulee sisältämään paljon mennyttä aikamuotoa. Koska kello on neljä aamuyöllä ja minua väsyttää, kirjoitan suppeahkosti ja teen melkein saman meemin kuin viimekin vuonna helpottaakseni ajatustyötä väsyneissä aivoissani. Toisaalta kysymyksiinkin on vaikeaa vastata sillä mitään ei tule mieleen kun vuotta miettii kokonaisuutena. Taidankin katsoa kuvista ja merkinnöistäni mitä vuosi piti sisällään. Vuonna 2007 kirjoitin 142 merkintää.
- Tammikuussa 2007 kävin lukion viimeisiä (löysiä) jaksoja, laiskottelin, nukuin huonosti, olin rahaongelmissa, tapasin jenkkejä, kävin katsomassa Ensiferumin keikan Lutakossa.
- Helmikuussa 2007 kävin yo-kuunteluissa, katsoin paljon elokuvia, sairastelin, pääsin lukulomalle, hain sivaripaikkaa.
- Maaliskuussa 2007 tapasin kavereita, sain osan yo-kirjoituksista päätökseen.
- Huhtikuussa 2007 oli äärimmäisen tylsää, mikään ei maistunut miltään, katsoin paljon leffoja (mm. Star Wars I-VI-maratonin), tv-sarjoja, nukuin pitkään, irkkasin paljon, toivoin uutta tietokonetta, sain käsiini ensimmäisen järjestelmäkamerani, valokuvasin paljon, masentelin, Asmalammen Siwa ryöstettiin.
- Toukokuussa 2007 sain uuden tietokoneen, Suomi tuli toiseksi jääkiekossa mutta menestyi huonosti viisuissa, aloitin World of Warcraftin pelaamisen, pääsin ylioppilaaksi.
- Kesäkuussa 2007 juhlin lakkiaisia, aloitin sivarin, tutustuin sivareihin, mökkeilin Himoksella, masentelin, nukuin huonosti.
- Heinäkuussa 2007 sivari jatkui, Tatu oli kylässä, tein musiikkia, vietin viikon kesäloman, aloitin työpalveluksen.
- Elokuussa 2007 väsytti, kävin Lutakko Liekeissä -festareilla, koodasin PHP:ta, pidin viikon loman työpalveluksesta, katsoin leffoja.
- Syyskuussa 2007 Futuron aiheutti päänsärkyä, sairastelin, masentelin, väsytti, vaihdoin liittymän huonolla menestyksellä, tapasin Veeran.
- Lokakuussa 2007 söin ja nukuin huonosti, masentelin, tapasin ystäviä, ostin iPod Touchin.
- Marraskuussa 2007 tuhlasin paljon rahaa, täytin 19, kävin Helsingissä kaksi kertaa, tein teemapäivityksen rollewebiin.
- Joulukuussa 2007 vaihdoin Futuronilta Scene Groupiin, muutin pois kotoa omaan kämppään Jyväskylän ydinkeskustaan, vietin joulun kotona perheen ja Veeran kanssa, siskoni meni naimisiin.
Ja tietysti kirjoitin, irkkasin ja istuin paljon koneella. Itsestäänselvyydet jääköön sanomatta. On se vuosi niin lyhyt aika… ai niin se meemi:
- Saavutitko mitään vuonna 2007?
Hmm. Sivarista puolet suoritettu. - Saitko mitään vuonna 2007? Keltään?
Rahaa ja kokemusta sivarista, kämpän, tyttöystävän. - Kävitkö ulkomailla vuonna 2007?
Valitettavasti ei ollut rahaa. Halusin kyllä. - Tuhlasitko paljon rahaa?
Ennätyksellisesti. Enemmän kuin vuonna 2006. - Paras muisto vuodelta 2007? Miksi?
Varmaankin joulu. Ja Veera. - Mitä lupaa vuosi 2008?
Ei harmainta aavistusta. En tiedä mihin päädyn. Pitäisi jo miettiä minne haen ja mitä teen kun sivari loppuu kesällä. Saa nähdä.
Hyvää uutta vuotta itse kullekin!
Joulun 2006 lahjasaldo
- 3 vuotta, 8 kuukautta sitten.
- Lisää tekstin kontrastia tästä
- Merkitty avainsanoilla elämä, joulu, lahjat, masennus, merkkipäivä
- 3 kommenttia - kommentoi
- Luettu 101 kertaa
Heräsin joskus yhden aikaan, kävin kärhämää veljien ja isän kanssa ja kuuntelin musiikkia. Illalla tilanne rauhottui ja jouluangsti alkoi pikkuhiljaa kadota. Jouluaterialla mielen mittari meni plussan puolelle, vihdoin.
Ja lahjat on jaettu. Sain loppujen lopuksi ihan mielekkäitä lahjoja yhteensä seitsemän (7):
- Lauralta karkkirasian, jossa teksti: “HÄTÄNAPPI – Namunen tää sulta huolet poistaa sitten taas hymy huulillas loistaa”
- Mummolta Finnkinon joululipun
- Papalta kymmenen euroa
- Äidiltä jotain partavaahtoa
- 3kg-tukkupakkaus Julia-marmeladisuklaata
- Keskisuomalainen kolmeksi kuukaudeksi
- Positiivarit – Onnistujan päivyri
Niin ja sainhan myös epävirallisesti liput Ensiferumin konserttiin Lutakkoon (26.1.2007).
Hyvää joulua itse kullekin!
