Rollemaa.org

Kuulin hiljattain isältäni Linux-distrosta nimeltä Jolicloud. En ollut kuullut distrosta koskaan aiemmin, ja huomasinkin sen olevan melko uusi tulokas. Jo Jolicloudin sivut näyttivät lupaavilta, ja päätin heti kokeilla distroa käytännössä. Jolicloudista on saatavilla Pre-Final-versio, jonka voi asentaa myös Windowsista käsin, jos sellainen sattuu koneella olemaan.

Ensimmäisenä asensin Linuxin vaimoni vanhaan läppäriin. Kyseinen Acerin Aspire 5520 -malli ei ole miniläppäri, eikä Jolicloudin tuettujen listalla, mutta Linux asentui läppäriin silti nikottelematta. En paljoa ehtinyt testailemaan, kun annoin jo läppärin takaisin vaimoni käyttöön. Ja vaimonihan tykästyi vallan kyseiseen distroon, joten päätin asentaa Jolicloudin myös itselleni, sillä Linux Mint ei ehkä ole ihan se nopein ratkaisu Asus Eee PC 901:lle, sillä se ei ole mitenkään erityisemmin Intel-mopo-Atom-prosessorille optimoitu.

Asennus sujui nopeasti. Isäni suositteli jo aiemmin XFS-tiedostojärjestelmää, joka on kuulemma ext-tiedostojärjestelmiä vakaampi ja nopeampi. Toipuu myös extiä ja reiserfs:ää luotettavammin. Asennus ei onneksi ollut täysin rajoitettu, ja osiotauluja pääsi muuttamaan. Tein tottuneesti liitospisteet juurelle “/”, sekä swapille, ja SSD-kiintolevyn toisen puolikkaan varasin kokonaan kotikansiolle. Sitten vain perusasetukset ja Seuraava-nappulaa.

Kun Jolicloud oli asennettu, oli kovan luokan testauksen aika. Yleisesti ottaen en pidä Dashboard-tyyppisistä käyttöliittymistä joita Notebook-versioissa tuppaa olemaan. Jolicloudin Dashboard (ohjelman nimi on tarkalleen ottaen “Netbook Launcher”, mutta tiedät varmaan suunnilleen mitä tarkoitan, kuva alla) on samaa sarjaa muiden vastaavien kanssa, mutta jotenkin kivan näppärä, eikä yhtään “ubuntumainen”.

Yleensä eniten näissä nopeissa ja tietyille läppäreille optimoiduissa Netbook-käyttiksissä ahdistaa se että mitään ei pysty muokkaamaan. Dashboard tuntuu tottumattomalle olevan aina “tiellä” kun työpöytää ei saa näytettyä niin kuin ennen vanhaan, vaikka taustakuva paistaakin ihan mukavasti läpi. Jolicloud on kuitenkin yllättävän muokattava. Dashboardin ulkonäköä itsessään ei pysty muokkaamaan muuten kuin lisäämällä suosikkisovelluksia. Teemoja, gnomen paneelia, työpöytää, fontteja, ikoneja, ja kaikkea muuta pystyy kuitenkin muokkaamaan aivan kuten missä tahansa muussa Linuxissa.

Yllättävintä Jolicloudissa on se, että halutessaan käyttöliittymän voi muuttaa perinteiseksi työpöydäksi, jolloin Dashboard katoaa ja tilalle tulee perinteinen Gnome-valikko. Kokeilin perinteistä työpöytää hetken, mutta sitten päätin vaihtaa takaisin läppäritilaan, sillä ehdin jo Dashboardiin tykästyä. Pidän siitä että kaikki tarpeellinen on näkyvästi esillä, ja helposti klikattavissa ilman että tarvitsee käynnistellä sovelluksia minkään valikon kautta.

Oletuksena Jolicloudin teema on kivan yksinkertainen. Itse pidän kuitenkin toisenlaisesta. Ikuinen suosikkini NOOTO Gtk ei oikein “mätsännyt” Jolicloudin Dashboardin kanssa, joten päädyin toiseen ikiaikaiseen suosikkiini Ubuntu Dustiin.

Jolicloud on kivasti integroitu sosiaaliseen mediaan. Jolicloudista löytyy Facebook, Twitter, Flickr, Google, Skype, Youtube, ym. sisäänrakennettuna. Täysin natiiveja sovellukset eivät kuitenkaan ole, vaan käyttävät prismiä, jolla samat web-sovellukset saa muillekin käyttöjärjestelmille vaivatta. Tosin viimeisimmän päivityksen jälkeen Jolicloudin web-applikaatiot ovat käyttäneet jännästi chromiumin pohjaa, eli kehitys on iloisesti menossa natiivimpaan suuntaan.

Erittäin iloinen yllätys oli Spotify, jonka pystyi asentamaan Jolicloudiin suoraan ikään kuin Linux-ohjelmana, vaikka winen kirjastoahan tuo käyttää vähän samaan tapaan kuin Linuxin Picasa. Kaikista eniten pidän Jolicloudissa siitä että kaikki vain yksinkertaisesti toimii. Kaikki on helppoa ja toimivaa, eikä mitään ongelmia ole vielä tullut vastaan. Jolicloudissa on suoraan kaikki ajurit, siinä toimii äänet, flash, videot, langaton internet, mokkula, bluetooth, ja lisähärpäkkeet. Jolicloud on debianpohjainen, joten siinä on valmiina aptitude.

Koska käyttis on optimoitu juuri minun läppärilleni, se toimii nopeasti. Jolicloud boottasi puhtaalla asennuksella noin 20 sekunnissa, mikä on esimerkiksi aiempaan Linux Mint asennukseen verrattuna tuplasti nopeampi. Jolicloudissa tilaa on käytetty loistavasti, mikä saa pienen näytön tuntumaan isolta. Esimerkiksi kun ikkuna on kokoruudussa, osoitepalkki “hukkuu” paneeliin (esimerkkikuva Google Chromesta alla. Dust -teemassa “osoitepalkki” on vähän turhan vaalea, mutta se ei minua oikeastaan haittaa. Ei jaksa muokatakaan).

Jolicloudilla on myös käyttäjilleen oma yhteisöpalvelu, jonne pääsee tehtäväpalkin pienestä pilvikuvakkeesta. My Jolicloudissa pystyy asentamaan uusia sovelluksia helposti. Jolicloud onkin suunnattu myös niille ketkä eivät ole ennen Linuxia käyttäneet. Se on äärimmäisen helppokäyttöinen, mutta silti täysin muokattavissa. Parasta onkin että Jolicloudia voi käyttää kuka vain ongelmitta, siinä vain yksinkertaisesti toimii kaikki. Asennus on helppoa, käyttäminen on helppoa, Jolicloud on helppoa!

My Jolicloud -hallintapaneelissa sovelluksia löytyy pilvin pimein laidasta laitaan. My Jolicloud on tarkoitettu lähinnä juuri niille kenellä ei ole tietämystä Linuxista, ohjelmien asentamisesta, tai sellaisesta ihme säätämisestä jota esimerkiksi minä harrastan. Ohjelmia voi asentaa My Jolicloudin lisäksi myös normaaliin tapaan komentoriviltä apt-getiä käyttäen tai vaikkapa Synapticsista.

Toistaiseksi Jolicloud on voittaja. Käytin pitkään Linux Mintiä, mutta koska sitä ei oltu optimoitu erityisesti miniläppäreille, päätin siitä luopua. Asus Eee Pc 901 on kuitenkin sen verran mopo että se vaatii vähän kevyemmän järjestelmän jotta käyttö olisi kaikista mieluisinta. Seuraava valintani olisi ollut Easy Peasy, mutta tämä Jolicloud vaikuttaa paljon paremmalta. Suosittelen kokeilemaan jos miniläppärin omistat. Päihittää mielestäni helposti Windowsin käyttömukavuudessa. Vaikka keksintö vielä betavaiheessa onkin: kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!