Huh, kirjoitinko tosiaan maanantaimetallin viimeksi 27. elokuuta? Siltä vaikuttaa. Siispä, pidemmittä puheitta on täytettävä seitsemän kappaleen tyhjiö. Sekös helposti onnistuukin, nimittäin kuluneiden seitsemän viikon aikana on tullut luukutettua jos jonkinmoista metallimusiikkia. Luvassa on jälleen hyvin erilaista mättöä, jokaiselle jotakin.

Thy Catafalquen isä Tamás Kátai.

Aloitetaan välimaastosta. Unkarilaisen Tamás Kátain avant-garde-prokkis on tullut minulle tutuksi jo aiemmin, mutta hiljattain löysin yhtyeen uudelleen. Kátain musiikki on hyvin tunnelmallista ja monipuolista, black metal -vivahteita omaavaa atmosfääristä fiilistelyä. Unkarin kieli on metallissa harvinaista ja tuo jotenkin vielä lisää tunnelmallisuutta musiikkiin. Uusimman levyn Fekete mezők on lemppareitani. Kuuntele alta.

Levyn seuraava kappale Kel keleti szél toimii aivan yhtä hyvin. Pistä saman tien soimaan koko levy.

Nurmijärveläinen D Creation on julkaissut vain yhden kokopitkän albumin, vuonna 2009 tarkalleen ottaen. Kuulin ensimmäisenä kappaleen Killdream, joka upposi kuin kivi lampeen kylmiä väreitä aiheuttaen. Melodia tällä biisillä on poikkeuksellinen, omaperäinen, monipuolinen, kerrassaan upea. Jo ensimmäisen kuuntelun jälkeen olin koukussa. Instant-feivöritti. Alta voit kuunnella Spotifylla tai Youtubella.

En tiedä miten en ole huomioinut Abigail Williamsin uutta levyä kunnolla aiemmin, vaikka levyn ilmestymisestä onkin jo jokunen tovi vierähtänyt. Levyn yksitoistaminuuttinen aloitusbiisi Ascension Sickness palaa medolisen bläkkiksen juurille.

Mennään hurjaa tahtia, mutta se ei haittaa. Depressiivisen bläkkiksen skenestä viime aikoina on napannut monikin aliarvostettu yhtye. Hyvänä esimerkkinä ranskalainen Feigur, jonka ainoa varsinainen kokopitkä II, Desolation on ollut meikäläisellä tehokuuntelussa koko syksyn. Ihanan tunnelmallista ja riipaisevaa musiikkia. Tsekkaa Die Herrschaft des Eises / Leichenschmaus… alta.

Samalla linjalla jatketaan. Kanadalainen yhden miehen kollektiivi Ov Hollovness tekee hieman perinteisempää, mutta silti hieman depressiivistä black metallia. Old and Colder, ole hyvä:

Devin Townsend Project on sykkinyt menemään viime aikoina. Ja pian pukkaa jo uutta lättyä.

Sitten loppukevennykseksi Mestari Townsendin uusimmalta levyltä, Epicloudilta, yksi ehkä kaikkien aikojen popahtavimmista metallibiiseistä, mutta silti vaan niin helevetin menevä kappale. Koko albumi on muutenkin tajunnanräjäyttäjä, sanan mukaisesti eeppinen.

Aiheeseen mahdollisesti liittyvää:

1. Maanantaimetallia 68-71 – Melodisen mättömetallin uutuuksia Suomesta ja Ruotsista
2. Viikon Spotify-löytöjä
3. Maanantaimetallia 56-64 – Uutta ja vanhaa metallia laidasta laitaan
4. Maanantaimetallia 53-55 – Tunnelmallista black metallia Romaniasta, Norjasta ja Suomesta
5. Maanantaimetallia 6 – Täydellinen maanantaikappale