Arkistomatskua
Otathan huomioon, että tämä on yli 12 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 24-vuotias.
Tänään on vuorossa jälleen bläkkismaanantai. Pitemmittä puheita siirrytäänpä fiilistelemään kenties ehkä eeppisimmän black metal bändin, romanialaisen Negură Bungetin tuotosta. Erittäin kansanperinnevaikutteinen yhtye soittaa atmosfääristä black metallia, joka sattuu olemaan yksi lempialagenreni. OM-levyä olen luukuttanut, siltä paras kappale taitaa olla Tesarul de Lumini:
Jos jatketaan upealla tunnelmallisella black metallilla, Windir on varmasti yksi huikeimmista bändeistä, enkä tiedä miksi en ole maininnut artistia yhdessäkään maanantaimetallissani. No, nyt mainitsen. En voi olla tuntematta ihanaa kaihoa ja euforiaa kun kuuntelen Terje ”Valfar” Bakkenin biisejä. Jotenkin biisit luovat oudon melankolisen tunnelman ja Valfarin henki elää niissä. En osaa kuvailla sitä fiilistä, mutta löydät sen varmasti tyypin musiikista.
Valfar teki musiikkia siis itse, Norjan kauniissa Sogndalissa ja lauloi suurimman osan kansanperinnettä kunnioittavista kappaleistaan norjan Sognmål-murteella, kunnes jäätyi kuoliaaksi lumimyrskyssä tammikuussa 2004 kävellessään vanhempiensa vuorimökille. Kappaleet ovat 100% täydellisiä, juuri sellaisia kuin pitääkin, eikä niitä kuunnellessa voi olla muistelematta, Norjaa, mahtavaa muusikkoa, Terje Bakkenia.
Tässä yksi rauhallisimmista biiseistä, joka silti osaa antaa saman kaihon fiiliksen. Rakastan. Kappale on ensimmäiseltä levyltä, vuodelta 1997.
Viimeiseksi poiketaan tältä atmosfääriseltä linjalta ja siirrytään perinteiseen, suomalaiseen black metalliin. Azaghalilta tuli mahtava levy tämän vuoden puolelta. Levyn nimikkoralli on kertsiltään yllättävän melodinen. Diggaan kympillä. Rykäisy päättäköön tämän bloggauksen.
Piditkö tekstistä? Tarjoa kahvit!
