Maanantaimetallia 53-55 - Tunnelmallista black metallia Romaniasta, Norjasta ja Suomesta

Rollemaa muualla

JavaScript ei ole päällä selaimessasi! Rollemaa käyttää paljon hyödyksi JavaScript-kikkailuja. Ilman JavaScriptiä sivusto saattaa näyttää jopa oudolta (ainakin miniläppäreissä). Jos haluat täydellisen selauskokemuksen, laita JavaScript päälle selaimestasi, tai hanki moderni selain. Kiitos.

Maanantaimetallia 53-55 – Tunnelmallista black metallia Romaniasta, Norjasta ja Suomesta

1 vuosi, 1 kuukausi sitten.
Lisää tekstin kontrastia tästä
Merkitty avainsanoilla atmospheric black metal, azaghal, black metal, maanantaimetalli, melankolia, metalli, Musiikki, valfar, windir
Luettu 823 kertaa

Kommentoi

Tänään on vuorossa jälleen bläkkismaanantai. Pitemmittä puheita siirrytäänpä fiilistelemään kenties ehkä eeppisimmän black metal bändin, romanialaisen Negură Bungetin tuotosta. Erittäin kansanperinnevaikutteinen yhtye soittaa atmosfääristä black metallia, joka sattuu olemaan yksi lempialagenreni. OM-levyä olen luukuttanut, siltä paras kappale taitaa olla Tesarul de Lumini:

Jos jatketaan upealla tunnelmallisella black metallilla, Windir on varmasti yksi huikeimmista bändeistä, enkä tiedä miksi en ole maininnut artistia yhdessäkään maanantaimetallissani. No, nyt mainitsen. En voi olla tuntematta ihanaa kaihoa ja euforiaa kun kuuntelen Terje ”Valfar” Bakkenin biisejä. Jotenkin biisit luovat oudon melankolisen tunnelman ja Valfarin henki elää niissä. En osaa kuvailla sitä fiilistä, mutta löydät sen varmasti tyypin musiikista.

Valfar teki musiikkia siis itse, Norjan kauniissa Sogndalissa ja lauloi suurimman osan kansanperinnettä kunnioittavista kappaleistaan norjan Sognmål-murteella, kunnes jäätyi kuoliaaksi lumimyrskyssä tammikuussa 2004 kävellessään vanhempiensa vuorimökille. Kappaleet ovat 100% täydellisiä, juuri sellaisia kuin pitääkin, eikä niitä kuunnellessa voi olla muistelematta, Norjaa, mahtavaa muusikkoa, Terje Bakkenia.

Tässä yksi rauhallisimmista biiseistä, joka silti osaa antaa saman kaihon fiiliksen. Rakastan. Kappale on ensimmäiseltä levyltä, vuodelta 1997.

Viimeiseksi poiketaan tältä atmosfääriseltä linjalta ja siirrytään perinteiseen, suomalaiseen black metalliin. Azaghalilta tuli mahtava levy tämän vuoden puolelta. Levyn nimikkoralli on kertsiltään yllättävän melodinen. Diggaan kympillä. Rykäisy päättäköön tämän bloggauksen.

Kirjoittaja on 24-vuotias elämäntapanörtti, noin 10 tietokoneen omistaja, addiktoitunut sosiaaliseen mediaan, Linux- ja Android-käyttäjä, hevimies, naimisissa kuurosokean kanssa. Harrastaa elokuvia, nettiä, musiikkia. Bloggaa mm. Internetiin ja tietotekniikkaan liittyvästä, metallimusiikista, elämästä. Toisinaan ottaa kantaa. Lisää tietoa →